Säveltämisestä

Tänään on suomalaisen musiikin päivä ja soittelin laulua Lennä mun lempeni laulu, mistä tuli mieleeni, että sitä säveltäess on ihmisellä aika tasainen perusvire mutta laulu, vaikka se kuvasteleekin sitä, on kuitenkin huomion piirin asioista kai sävellettyä, huomion kulun mukaan. Eli jos itse säveltää, etsii sävelmän pätkää jonakin hetkenä, jolloin elämä sujuu ihan hyvin, on sövelmän aiheeksi sopiva, niin sävelmää ei etsittäisikään perusvireen kohdalta, siis ihan omalta kohdalta öö-öö, vaan huomion piirin asioita kuvailemalla niin, että siinä kuvastuu tuo kiva perusvire, ajankohdan mieliala. Ei siis sävelletä hidasta oerusvirettä eikä ihan siitä erillisesti vaan nostetaan esille, mikä on kivaa tuon perusvireen mukaan elämisessä ja millaienn sellainen elämä on. Ja ideana siis olisi valita hetki tenhon ja iisauden mukaan viisautta ja tervehenkistä elämänviisautta tuovaksi eikä joka hetki vaan. Eli jos omassa elämässä ei ole mitään kummoista, arkea vain, niin joko se on liian ankeaa sävellyksen aiheeksi tai sitten on jokin kiva aihepiiri, joka nostaa elämän paremmaksi, esim. puisto tai aamun tunnelma, kiva harrastus, tms.

Haluatko musiikin alan ammattiin?

Tarkemmin ajatellen, voikohan kunnollisissa soittimissa yleensäkin olal tuo piirre, mutta vain paikkakunnnan tyypilliselle luonteenlaadulle, arvomaailmalle,tewkemisentavalle ja elämänpiirille sovitettuna? Esim. Savonlinnan Soitinkulmasta (asun Savonlinnassa) ostamallani kosketinsoittimella oppi etenkin alkuun hyvin soittamaan, aukeni musiikin maailma paljon paremmin kuin tuolla punaisella ukulelella,jollaon hankala soittaa. Ja niin ikään Savonlinnan Soitinkulmasta hankkimani kuvallinen lila ukulele oli etenkin alkuun aivan ihmeellinen, upea ja sillä oppi hyvin. Molemmista vieläkin pidän paljon, mutta musiikinharrastukseni on viime aikoina ollut jotenkin kankeaa,osin kesän helteiden vuoksi.

Lauluäänen tunnelmallisuudesta

Laulelin tässä koirieni kanssa kävelyllä kesäaiheisia lauluja tienvarren linnuille. Kotono tuli mieleeni lappalaisten laulu Rakovalkealla, joka kai pitäisilaulaa aika hitaasti, lappalaisen elämän tunnelmallisesti, niin että hetken, josta laulu kertoo, tunnelma, mm pakkanen, lumi, ulkoilu, Lapin luonnon tenho, yms kuvastuu lauluäänessä: siinä, missä kokee tunnelman, niin antaa sillä kohden lauluäänelle tilaa, antaa tuon kokemuksen soida, olla tunnelmallinen, tenhoava ja sen jotenkin tuottaa äänen, joka yhdistyy lauluääneen tuoden siihen tunnelmallisuuden ja noiden ilmiöiden kuvaiksen.

Laulajamainern olo

Kovin hyvä olo tulee liikunann jälkeen, jos palautuu siten kuin ohjeessani sivulla http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/01/liikuntaa-vihreille.html , jotenkin laulavainen, vaikkei juuri laulaisi, huojentunut, hyvinvoiva hyvä olo, vapautunut ja liikunnalle hyväksi.

Iäisen lemmen ääni - maailmanymmärryksestä

Paratiisiteoriablogistani http://paratiisiteoria.blogspot.fi
"

Iäisen lemmen ääni

Lainasin kirjastosta Aleksis Kiven runoja ja niitä oli mm laulu Onnelliset, jossa lopussa säkeet:
"ja laakson hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni",
mikä tuo mieleeni luonnon linnunlaulun joskus tuoman vaikutelman onnentäyteisestä harmoniasta, josta ne laulavat. Se on ihmisen ja eläimen, elollisen luonnon ääni, ikiaikaisen oikean elämäntavan tunteitakoskettavuus ja onnellisuus, elämäntavan joka varioi eläimeltä ja ihmiseltä toiselle, mutta jossa on samoja tekijöitä ja samoja teemoja, kulkuja,eri mittasuhteissa vain, kenties eri aihepiireissä, tunteita koskettavia elämäntapahtumia ja elämänviisauden oppimista toisilta, samalla maisemassa eläen, oman paikkansa löytäneenä elollisen kokonaisuudessa, harmoniassa muiden eläinten ym kanssa.
Mutta oikeastaan viimeinen säkeistö kuuluu:
"Täss seison impeni kanssa,
ja kiharan tuulessa liehuu
ja laaksojen hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni,
     kosk mennyt on yö,
  kosk kimmeltää kesäinen aamu
ja linnut ne laulelee."
missä ei oikeastaan ole kerrottu ollenkaan, miten tuo ihmisluontoa koskettava harmonia saavutetaan, vaan mainittu kuin koululaisten osaamattomuus, kränä yms tuo yö ja parannuksena vain aamu, vai onko sivistys, mutta ongelmana on, että sama vika tulee seuraavana yönä uudelleen. Ja samalla linnut laulavat viisaammin.
Mutta tuosta iäisen lemmen äänen selittämisestä, että mitä ja miten, oppisi varmaankin paratiisiteoriakirjastani, kai sen paratiisiosuudesta etenkin, mutta alun kai tarvitsisi perustietoina:  http://www.angelfire.com/planet/paradisewins/2013paradise.rtf

"

Kosketinsoittimen kosketinten muoto (ohje rakentajille)

Siirsin jo joitakin kuukausia sitten kosketinsoittimeni kotonani paikkaan, josta näkee puita, kun seinää vasten kun soitin oli, niin meni elämä jotenkin lättänäksi ja saamattomaksi, kun taas lapsena muistan, että harmonikkaa soittaessani ikkunasta näkyvät pihlajan oksat saivat soittoon tunnelmallisuutta ja väriä, tenhoa. Mutta nyt en oikein ole oppinut soittamaan uudessa paikassa vaan aina kun ajattelen ryhtyä soittamaan edes vähäsen, niin tulee tuo lättnyys mieleen. Niin, että aloin tässä pohtia, olisiko se sittenkin kosketinsoittimen ksokettimien tyylistä kiinni, ne kun ovat kuinmuodollisesti kuivasti kaavamaisesti ei-soivasti musiikkia hahmottavan kaavamaisen ulkoa lukevan naisen, joka tosin arvostaa musiikkia. Pitäisikö kosketinten tyyli olla pikemminkin soiva: käytännönläheinen (hiukan leveämpi suhteessa pituuteen?) ja tunnelmatajuinen (tunnelmallinen kuin luontoa katsellessa, tervehenkistä elämää elellessä aktiivisena ollessa, siis juuri kun sellainen vaikutelma monelta kantilta ja sitä tyyliä moisesta pituudesta koko elämään, niin fiksaisi pituuden siihen, ja myöhemmin tarkistaisi, että onhan tämänmuotoisena soivimmillaan ja tervehenkisesti). Tunnelmatajuinen maisemahavainto aistit auki kertoo järjen perspektiivistä miksi maiseman ilmiöiden musiikkimaiset puolet ovat mielekkäitä ja tärkeitä elämässä ja ymmärryksessä, ja niin tuo järjen tuki, jota musiikille on kenties tavattu tavoitella, tulisi helpommin mukaan. Samalla tunnelmataju näyttää niin tunteet kuin muutkin musiikin puolet:tunnelmat, kauneustajun, mielentilat, sosiaalisuuden eri värit, ilmiöiden merkittävyyden, atidon piirteet, viehtymyksen yms kunkin omanlaisenaan, helposti havaittavina, omalla paikallaan maailmassa,omassa roolissaan, merkityksellisyydet ymmärrettyinä, niiden yhteys tunteisiin yms näkyvissä, hyvä järki ja koko maailmankuva mukana, taidot täydesti mukana ja tuettuina, tekeminen vapaamuotoisen sujuvaa, omarytmistä ja viisasta, tunteet hyvin mukana ja tunteiden seuraaminen ei jätä taidon puolia pois, yms tarpeellista.