Torstaina 1. Joulukuuta 2011

Lauloin tänään sattumalta pätkän Uralin pihlajaa ja ekaa kertaa onnistuin laulamaan kahdella tyylillä yhtä aikaa, mikä oli kiva aluevaltaus: puun tunnelma ja kaihoisa tunnevire. On kiva kun oppii ilmaisemaan monitahoisemmin mielentilaansa. Koen olevani tunteiden ja tunnelmien kielinen, jolloin laulutaito tuo mahdollisuuden kommunikoida omaa näkökulmaani. Illalla koirani lojuivat lattialla ja oli jotenkin tyynellä tavalla hyvä mieli. Lauloin pätkän jotakin vain mitä mieleeni säveltä ja tunnetta tuli, ajattelin että upeaa kun koirat ovat jo valmiiksi eläintenkieliset ja minäkin opin laulua. Jotenkin on aivan erilainen ääni laulaa mielentilaansa ilmaisten kuin soittaa jotakin soitinta. Ihmisääni on monipuolisuudessaan hienompi.